Värimallin jätkä

Noniiin pysytääs sitte aisoissa vaihteeks. Hiihtäjä on juossu noinkin huonon tuloksen coopperin testissä ku 3200m joskus kauan kauan sitte hämärässä menneisyydessä vuonna 2004 tai 5. Kesän tarkka lukemahan oli 3300m ja puolustuspuheena tähän sysi paskaan metri määrään sanottakoon että juoksin kyseisen kakstoistaminuuttisen yyterin sannoilla murtuneen oikean jalan nimettömän varpaan kanssa. Rekordihan mulla kuupperissa on erittäinkin vertailukelpoinen 3650m, joka on kuitenki juostu radalla ja yksin, toisinku sun 3610 joka vedettiin alamäkeen, asfaltilla ja letkassa. Eikä tästä nyt montaa päivää ole ku suunnistaja uhos (ilman sen kummempia perusteluja) että coopperi on paska testi.. Ei mulla muuta itkun aihetta tästä aiheesta.

Kävin tänään hiihtämässä. 20km. huomenna 40. lauantaina hiihdin kilpaa. täyttä paskaa. seinä tuli vastaan. voitin. vain voittajat muistetaan. sijoitus ratkasee.

Ja sitte loppuu se paskan jauhanta ja itte asiaan eli juoksemiseen. Submaksimaalinen nopeus on se millä 2min alittuu. Viime yön pikkutunneilla kollasin tiedon netistä. Kirjottajan pb kuulemma 1.54. Luotettava lähde. Ymmärsin asian näin: submaksimaalinen nopeus on 90-98% maksiminopeudesta. Ja tätä vauhtia pitäis pystyä juoksemaan rennosti. Rentoa lihasta ei hapota. Siinä kaikki mitä sain irti eli EN YHTÄÄN MITÄÄN.

Otin äsken erittäin ison askeleen lähemmäs mailerin askelta. Piikkarit menin ja tilasin. Edes suunnistajan mielipidettä tossuihin en kysynyt. Myös nylkkysortsit on tulossa kohti mun jalkoja. Siis semmoset helvetin lyhyet ja häröt sortsit, voisin jopa sanoo että rumat. 80-lukua. Mutta ehdottomat jos aikoo saada suunnistajan kunnioituksen tähän touhuun. Mitään muuta niillä sitten ei saakkaan.
Tätä ei moni tiedä mutta mulla on pikkupoikana ollu juoksupiikkarit. Ostettiin ne isäpapan kanssa urheiluliikkeen konkurssipesän huutokaupasta. Maksovat 20 markkaa. Juoksin niillä tasan yhdet hippokisat, jonka jälkeen heitin ne kaappiin, siks koska isommat pojat kiusas ku Niken merkki tossun kyljessä oli vaaleenpunanen, kuulemma tyttöjen kengät. Vieläkin nolottaa. Tästä oppineena otin varman päälle ja ostin tällä kertaa poikien väriset piikkarit. Voi olla että noiden ilkeiden poikien takia Suomi menetti lahjakkaimman kestävyysjuoksijan moniin vuosikymmeniin. Tai sitten ei.