Kaikki on mennyttä, vittu! Kunto, terveys, järki ja rahat. Saatana, sanotaan että on lottovoitto syntyä suomeen, vitut sanon minä, koko helvetin valtio kusee omaan nilkaansa. Juuri tossa analysoin vähän armeja ajan harjottelua. Tässä vähän faktoja: päiviä jolloin vähintää yksi harjoitus oli tosiasia: 100 (harjoituksia kaikkiaan 121kpl). Sairauspäiviä 52!! Intin aikana lepopäiviä urheilun takia kertyi peräti kaksi. Nopea päässälasku: 270-(100+52+2)=116. Eli 116 semmoista päivää jolloin ei päässyt, jaksanut tai pystynyt tekemään harjoitusta, nämä päivät ei ole lepopäiviä.
Siis:
Harjoituspäiviä: 100 =37%
Lepopäiviä: 2 = 0,7%
Sairastuspäiviä: 52 = 19,3%
Estyneitä päiviä: 116 = 43%
Yht: 270, 100%
Ehkäpä hälyyttävin asia on sairaspäivät, 52, vittu. 19.3% palveluksesta olin kipeenä, siis viidesosan koko paskasta. Se on myös osasyy noiden "estyneiden" päivien määrään, tautien jälkeen on täytynynt varmistella ja hissutella. Suurin syy kuitenkin noiden estyneiden päivien määrään oli ensinmäinen puolivuotta, komppaniassa huudettiin herätys joka aamu klo 5:25. Voin sanoa että 6-7 tunnin yö unilla ei jaksanut koulutuksen täyteisen päivän päätteeksi enään mitään reeniä tehdä. Mun roppa kun vaatii 8-10h täyspainosta unta joka yö. Leireistä sun muusta paskasta on tässä turha mitään mainita, 25 vuorokautta kuitenkin mettässä vietin. Sielä ei pahemmin ollut reeni mahdollisuuksia. Viimenen kolmekuukautta olikin jo huomattavasti inhimillesempää, herätys kun oli vasta 6:40.
Lisää numeroita:
Harjoittelun kokonaismäärä: 166:07h 166h/270vrk ~ 37min/vrk
Juoksukilometrit: 572,2km 572,2km/270vrk ~ 2,12km/vrk
Joku mistään hevonpaskaakaan tietävä vatussi vois jo luulla että hyvinhän mää olen harjoitellut, melkein 40min per päivä. Paskat sanon minä, asiat olis hyvällä tolalla jos kokonais määrä olisi edes tuplat suurempi.
Harjoittelun kokonaismäärä (166:07h) / Harjoituspäivät (100kpl) =1h 40min
Tästä laskutoimituksesta voi päätellä sen, että silloin kun on harjoiteltu on myös harjoiteltu varsin mukavan paljon. Laadullisesti kuitenkin täyttä kuraa, siitä ei voi laskutoimitusta tehdä, mutta tiedän sen ilmankin.
Lopputulemana ei voi muutakun lähettää terveisiä vielä siivilissä oleville urheilijoille; älkää hyvät ihmiset menkö inttiin ellette ole maajoukkueessa. Muuten menee kaikki päin vittua.
Toisiin asioihin. Kaks päivää remuttii, hiihtäjä vissiin neljä. Huikein oli ehkä tiskiltä tilattu drinkki "Petri Nygård" eli jallu, kossu ja kalja. Kaikki siis samasta tuopista. Baarimikko oli kuitenkin sen verta nuiva kaveri, ettei myyny ku kossut ja kaljat. Ja olihan se helvetin pahaa. Mukana ollut reserviläiskaveri joka nuo litkut tilas ja tarjos, vastas yökkäilyihin että "noo tästä puuttuu se jallu".
Otin eilen fillarin esiin ja laitoin koko päivän sitä kuntoon, kyllähän se nyt lopulta ajettavassa kunnossa onkin. Pieniä ongelmia anto jarrujen kanssa mutta se on nyt voitettu kanta. Vanteet tarttis kyllä rihdata, niissä on pientä heittoo. Eipä siinä muuta, mutta jarruista tulee venyvät ja vanne kuluu toiselta puolen enemmän jarruttaessa. Tarttis siirtyä varmaan levyjarruihin, ois se kyllä aika päheetä jos syklossa ois levyt, vielä päheempää jos syklossa ois levyt ja maantienakit. Heheee. Eka fillarilenkki saa kuitenkin odottaa, ensin pitäs nujertaa tää kolmeviikkoo kestäny räkätauti.
Hiihtäjä lähti eilen täältä meidän torpasta kohti kotia. Illalla tuli viesti "Juon viskiä Ismo Alangon kanssa. Mitähän vittua?" Niin mitähän vittua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti