torstai 12. toukokuuta 2011

roppa eli ruho, nääs.

Hiihtäjä tossa valitteli että sen roppa menee solmuun kuumuudesta, sykkeet huitelee lenkeillä "hevonperseessä". Mulla on vähän erilaiset fiilikset ollu, aika tarkalleen päinvastaset. Toki on aurkinko imeny nestettä ropasta aika tehokkaasti, koko ajan on täytyny juoda. Mutta mun roppa on aivan väsymätön! Vitti, tälläviikolla joka aamu ollu ennen seittemää tikkana pystyssä ja aamun reeni on ollut tehtynä jo ennen kymmentä. Sitten on ollu tapana vähä kaffetella ja ruveta ryykimään muita hommia, esim halkoja, joita on jokunen kymmenen kuutioo tullukkin tällä viikolla tehtyä. Sitten siinä neljän jälkeen himaan huikoon, ja taas hommia, mitä ikinä vaan on keksiny tehä. Sitten siinä seittemän jälkeen saunalenkille, lenkiltä suoraa saunaan, saunasta suoraa iltapalalle, iltapalalta hampaiden pesun kautta nukkumaan. Ja seuraavana päivänä sama ralli. Vitti mä sanon, roppa on ihan sekasin. Tähän asti oon ollu illan virkku aamun torkku, mutta nyt on hommat ihan toisinpäin. Ja sitten se on viä jännää että koko ajan pitää tehä jotain, ei siedä olla ollenkaan paikallaan. No mikäs tässä, porskutetaan ny välillä tälläin.

Nuuskan tilalla on nyt purkka pussi, ihan normi sylitoolia. Ja välillä on mukava heittää sisu pastilli sekaan. Pääasia että on jotain "ylimäärästä suussa", se helpottaa kummasti, näin se on nähtävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti