Ei vittu mä kylä sanon, en tienny että hiihtäjät on ihan noin dillee sakkia! Jumalauta viikko pelkkää pk:ta. Ja miksi??? Siinä uskossa että jaksaa reenata joskus myöhemmin kovempaa, siis nimenomaan enemmän kovempaa. Ei vauhdillisesti kovempaa, vaan enemmän kovempaa. Eihän se johda mihenkään muuhunku että joskus myöhemmin pystyy harjotella enemmän kovempaa, eli oikeesti ei yhtään kovempaa, vaudillisesti. Homma junnaa paikallaan, ja mahdollinen kehitys tapahtuisi täten harppauksin, ei vankasti ja nousujohteisesti. Kusetetaan ittee ja tehdään helppoo määrää sillä verukkeella että "reenaan myöhemmin sitten kovempaa", (enemmän kovempaa.) TÄÄÄH??!!
Kyllähän se on siitä lähdettävä, että kehityksen on olta suoraviivasta ja rauhallista ja kokoajan jatkuvaa. Pisin aika minkä voi nousujohteisesti harjotella on kutakuinkin 9kk, sitten on kaivettava huippukunto esiin ja lyötävä näytöt tiskiin, taikka lenkkivaatteet nitojalla seinään kun ollaan montussa. Paskanjauhantaa on erilliset pk ja vk kaudet, sanon minä. Mikä tolkku on kehittää yhtä ominaisuutta kerralla kun voi kehittää useampaakin samaan aikaan, ja vieläpä sitten, että niiden kehittäminen tukee toisiaan.?? Totta munassa kovat reenit kehittää peruskestävyyttä ja päin vastoin, ne kulkee käsikädessä. Erilliset pk ja vk kaudethan on melkein sama-asia ku kusis lavuaariin ja paskantais pönttöön. Toki ymmärrän kisoihin herkistävän kauden, kisakauden ja ns. ylimenokauden, mutta kaikki aika niiden välillä pitää olla perusreeniä. Itse suhtaudun jopa hieman skeptisesti kisakauteenkin, se on liian riskialtista ruveta sovittaan huippukulkua johonki tiettyyn aikaan, ellei osaa hommiaan monen vuoden kokemuksen kautta. Parasta olisi jos olis aina tasasen kovassa tikissä, joka harjoitellessa vaan paranisi. Tämä tosin pitkällä aikavälillä johtaa monttuun ellei reagoi huippukunnon tulemiseen, sehän tulee joskus väkisin. Silloin on otettava rennosti ja nautittava kulusta, mutta ei saa ruveta rallattelemaan. Silloin pitkillä lenkeillä on himmattava, vaikka kulkisi miten, ja koviareenejä ja kisoja on osattava ottaa tarpeeksi vähän ohjelmaan.
Nua sauvvakävelyt ja muut vaellukset on ihan mukavia ajanvietto tapoja, mutta eihän ne mitään kehitä. Ellei sitten ole niin totaalisen paskassa kunnossa, että kävelykin hengästyttää. Sauvakävely ja vaeltaminen on hidasta, miksi kehittää hitautta? Itsekin nuorempana samoilin sauvojen kanssa perämettiä, korkeintaan alamäkiin otin juoksuaskelia, joskus muinoin yksi viikon pääreeni oli tämmöinen reilu 3h yksinäinen vaellus. Kyllähän ne sydäntä ja hiusverisuonistoo kasvattaa, mutta lihaksistolle ei tapahdu juuri mitään. Ja nimenomaan lihaksisto on se mikä sen työn loppupeleissä tekee. Eli aina juosten, pitkätkin reenit. Ellei ole sitten niin paskassa kunnossa että ei hyvällä askeleella jaksa juosta yli 15km lenkkiä. Juoksussa varsinkin on tärkeää että jalat saa lajinomasta reeniä, askel kehittyy talaudellisemmaksi, samoten juoksutekniikka. Erilliset juoksutekniikka harjoituksethan ovat täyttä huuhaata, joko se juoksutekniikka on, tai sitten ei.
Tästälähin on hiihtäjänkin viikossa vähintään kerran maukkaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti