Omega ratkasee.

Tästä lähin taas vähintään 2 päivitystä viikkoon. Pidettiin pieni ylimenokausi hihtäjän kanssa tämän paskan suoltamisen suhteen. Kuiva kausi loppui kuitenkin nyt.

On kovin vaikeata ollut viimeaikoina urheilun suhteen, uskoa koetellaan oikein paljolti. Uskoa itseen ja uskoa koko kestävyysurheiluun. Itkun meinasin turauttaa kun hihtäjä kesken luennon 14.11. klo 11:01 lähetti viestin "Voi lalleri minkä teit."

Jalka on ollu kipee, jalkapohja. Tuli paripäivää sitten lenkillä, kohta oon menossa kokeileen mitenkä se kestää. Tuskin kestää mitenkään. Toin vkloppuna sukset ja muut asiaan kuuluvat vehkeet tsadiin, näillä näkymin ei täälä kyllä päästä ennen vuotta 2012 hiihtämään ollenkaan. Se ois kyllä nyt kova sana, kunto on kuitenkin niin huono että tossulenkeillä tulee juostua varmaan liika kovilla sykkeillä. Eikä tunnu paikatkaan enään sitten sitä töpöstelyä kestävän. Toisaalta tehoja en ole ottanu pitkään aikaan, pelottaa nuo mun vaihdet vuodet ja hormoonitasapainon järkkyminen. Huomena meen vissiinkin verikokeisiin ja kontrolli ekg käppyrää printtaamaan, josko sais kuulla että mihen suuntaan ne hormonit on seilannu.

Nyt on onneks muutankin tekemistä iltasin ku tuo tiestöllä läpsyttely, hiihtäjä meinaan kaljapäissään osti pariviikkoo sitten semmotteen pelikonsolin, sillä me ollaan jytkytetty meneen melken joka ilta.

Gay Storbacka on päässyt asian ytimeen.

Taitaa nuo uskon asiat olla kuitenkin aivan yks hailee.

kaus paketissa

Nortonkista en viitti kirjottaa kun tää blogi on jo täynnä samanmoisia juttuja. Vittu mitä luuserointia. Mutta nyt on mullakin polvi kipee, piti koittaa ittekkin onko se kivi oikeesti kovempaa ku luu. On se. Ittekunnioitusta on vielä sen verta jälellä että otin ilmot pois muista syssyn kisoista. Kai tässä jonneen verikokeisiin pitää mennä, ei kule, ei mikään. PK-lenkitkää ei suju, ei vaan vittu jaksa.

Eka luento: lehtori menee makaan luentosalin lattialle aurinkolasit päässä, "herää" puhelimen herätykseen ja radiosta rupee soimaan "voiko ihannammin aamu enää alkaa", sitten lehtori syöksähtelee ympäri salia, venyttelee ja halailee paria opintoneuvojaa. Niin että mitä vittua? -nim. epätietoinen.

Kotona on pajat 60neliöö + 40neliöö. Nyt kämpän koko on 40 neliöö ja täällä pitäs köpätä. Vitja meinas mennä hermot jo männäviikolla kun räjäytin fillarin takajarrut keittiön pöydälle. Tunnin remontti vaati tunnin siivoomisen. Kyllä alkaa ruveta arvostaan 30hehtaarin tonttia ja tilaa yleensäkin. Kotona sentään pystyy rantasaunalta käveleen munasillaan sen satametriä kotia vaatekomerolle laittaan puhtaat pokserit jalkaa, eikä tartte pelätä että kukaa näkis. Täällä ei vittu voi edes pierasta keskellä keskuspuistoo ilman ettei joku sitä kuulis.

pelkkää stimungin hakua.

13 x 60´-180´/60´-90´. Hain rasteja, rastiväli kovaa ja kapula ja lippu reppuun ja taas matka jatku. Ei mitään tekemistä suunnistuksen kanssa, kartta oli repussa kokomatkan. Kiva puolikova reeni noin niinku tarkotuksen kera. yht 50min 5.5km.

Ma 80min rauhallista maastossa.
Ti. Ap maastointervallerit, pelkkää stimungin hakua.
IP. Pitkä. 20+km.
Ke. Ap. 6x600m. + 3x1000m. pelkkää stimungin hakua.
IP. Suunnistusvedot kovaa.
To. Ap. Pitkä 20+km.
Ip. kp.
Pe. kevyttä rallattelua 10km. pelkkää stimungin hakua.
La. AMarit. Elämäpelissä.
Su. Pitkä ku nälkävuosi.

110km jos luoja suo.

Rasitetta

Torstaina kun maileri hakkas polveensa kiveen, minä join rasitetta. Paljon. Keskiviikkon keskeytin sen vitun hölkän 4 ja 5km välillä, 4km taittu johonkin reiluun 15min ja sitten anto semmosta kylkipistosta että ei hyvä tosi. Puoltoistatuntia otatuksen jälkeen ei pystyny vieläkään hölköttään. Kyllä vitutti, ilmanen startti, ja taivaan tuuliin sekin mahollisuus. Eka kerta kun juoksukisassa jouduin vetään sivuun ja toteemaan että petin itteni. Itsepetos, petturi, paska. No torstaina käväsin tämän tasavallan pääkaupunnissa, olin jo yöllä juonut rasitetta, ja päivän mittaan sitä tuli litkittyä lisää. Illalla ravasin 7km verryn ja ihmettelin uutta naapurustooni. Rasitetta meni, voin sanoo. Perjantaina tuntukin jo siltä että koko oringenin ja männä viikon rasitteet oli juotu, roppa oli helvetin rasittunu. To-Pe yönä rasitetta oikein hyöky kroppaan, aamulla kun heräsin ei meinannu jaksaa nostaa silmäluomia kun nekin oli hapoilla. Ei jaksanu edes nukkua yöllä, kroppa oli aivan helvetin rasittunu. Noh, päätin pistää rasitteen kanssa lutraamiselle stopin. Laitoin lenkkarit nurkkaan oottamaan semmmosta päivää, semmosta hyvää. En aatellu pariinpäivään mitään urheiluun liittyvää, paitsi Mäen Tiiaa, uutta SUOMENMESTARIA! VIttu, ei suotta perustettu FUNCLUBBIA. Ei voi muutaku hymyillä. No sunnuntaina sitten tuntu jo vähän semmoselta päivältä, mutta maltoin. Tänään kävin 90min juoksemassa mettässä. Tuntu mukavalta. Soittelin mailerillekkin sieltä mettästä, oli niin mukavaa, ja paras ilo on ilkosillaan olo. No ei ole, vaan jaettu ilo, siksipä soittelin.

Tosiaan anto rekyyliä vasta tuon juoksukisaluuseroinnin jälkeen. Hyvin jännä, hyvin jännä juttu. Oringenin jälkeen ei kyllä ollu väsynyttä stimunkia, mutta se tuli tuolla tavoin viiveellä, kaato rasitteet jälkikäteen kroppaan.

Kaikkee muutakin on tapahtunu, askarruttavia asioita. Mutta eipä niitä enään muista muutaku sillon ku niitä ajatteleen. Eikä nyt ole ajattelemisen aihetta. Paitsi Siikis juoksi kovaa kalevalaisissa vitosen, jumalaade mä sanon. Mies menee piloilla suunnistajana.

Polovi

Polvi otti kiveen ja lujaa maanantaina rasteilla, kävelin pois. Voitto minigolffissa tuloksella 45.

Tiistaina polvi oli violetti. Tyrkkäsin rullilla tasuria 1,5h. Polvi aivan heleketin kipiä. Palkinnoksi 14 rakkoa sormissa. Illalla kisailin frisbee- ja minigolffissa. Voitot - ylläriylläri molemmissa, tuloksilla 38 ja 43, järjestyksessä frisbee ja golf.

Keskiviikkona polvi oli musta. Yritin juosta, ei onnistunut. Tein salilla hauiskääntöä ja sparrasin helvetin rumaa girgisialaista thai-nyrkkeilijää. Illalla frisbeegolffissa tulos 33 (kkk).

Tänään torstaina polvi oli ja on edelleen tummanpuhuva. Yritin polkee fillaria, ei onnistunu. Työnsin kentällä kuulaa ja kattelin ku kalevan kisoihin valmistautuva 10000 metrin juoksija otti henkseleitä. Jos polvi olis kunnossa olisin menny vierelle näyttämään miltä nopean juoksun tulee näyttää. Girgiisi yritti saada taas kehään, opin kerrasta enkä lähteny mukaan.

Huomenna ajetaan fillari ja lujaa, jos polvi suo, tän kaupungin kovimman seriffin ja hiihtäjän (ainakin omien sanojensa mukaan) kanssa.

kuntoilua

Jet lagit on selvitelty ja paluu arkeen on tapahtunu varsin hyvin. Täytyy sanoa että olipahan taas sairas reissu. Ens vuonna vois jättää ilmottautumatta kisoihin ja keskittyä pelkästään siihen oheistoimintaan. On se vaan sellanen rypistys.

Eilen ohjemassa oli jäneksen hommia. Vedin hieman hitaampaa sukupuolta olevalle 5x300m 67-59s. Päälle tikkasin ratakiepin 62.5s. Ei huonosti näin hitaalta kaverilta, ja vieläpä ds trainereillä. Piikkareilla ois minuutti menny rikki. Mailerihan ei pidä tuota minään, eikä sen pidäkkään. Ja hyvä niin. Eilen siis 9km ja 50 minuuttia, mukavaa herkistävää neppailua.
Tänään ohjelmassa oli nylkkäystä, 17km ja 1:47h. Vauhti lähes laahustamista, mutta tuntu pirun mukavalta köppäillä rauhaksiin menemään.

Huomenna on ohjelmassa kisa, Pirkkalanyöhölkkä. Toissavuonna sielä kävin kellottelemassa, ei ollut helppoa. Mieleen on jäänyt kun alkuverryttelyssä heitin pitkää sylkee kun koti puutarhan kirsikat ei ollu imeytyny sitten yhtään. Ehkä tänävuonna paremmalla menestyksellä, tavotteena on rimpuilla alle 40minuutin, kunto ei meinaan ole tällähetkellä terästä.

Sjätte eli kuudes, eli kyllä nää tiedetää.

Se on kumitiivisteet kohta taputeltu aika jämptilleen. Edessä enään viimenen etappi, jolla ei kyllä ole mitään tekemistä urheilun kanssa. Tännään oli hyvä päivä, muut oli väsyneempiä ku minä. Litin ja Tankan 8 ja 10 min etumatkat ei ollut mitään. Koko konkkaronkka oli kasassa jo radan puolivälissä, hetken siinä laulettiin aika helvetin kovaan ääneen että "Kolme pientä elefanttia marssii näin, aurinkoista tietä etiäpäin, jne..." Kyllä ne sen letkan ruottalaiset varmaan ihmettelivät. Ja sitten ne varmaan ihmettelivätkin ku met tankan kanssa vieläpä karattiin. Liti ei itte ollu viivalla, tallin HC-kategorian apuajaja joutu paikkaan, eikä pysyny meitin ilosessa letkassa kun parisataa metriä. Mutta ansiokkaasti apuajajakin laulu, ja työsti litille tuloksen. Maalissa palelsi, vaikka lämpöö oli 25 astetta, neste vajaus, jota tälläkin hetkellä varsin ansiokkaasti koitan korjata. Tankan loppu otatus oli kova, ei pystyny vastaan, maalissa eroa tankan hyväks kutkuttavat 10sekunttia, noin.

JVG:n levy löyty tänään, kokoviikko haettu. Jes, nyt kuunellaan ja keskitytään vikaan rutistukseen. On kyä ruatsi hiano maa! Sunnuntaina rantaudutaan.

-Mikkå Letkoissa: Liti, MMTintti, Kummolan Kalu, Spede, HCAlen, Leku ja Tankha.

Lö Tuur de Fraans

Nyt on jännää. Jännääkin jännempi legendaarinen Le Tour De France huipentuu lähitunteina. Viestin alkuun kirjainyhdistelmä CMP (celsius, matti, pekka) välilyönti ja oma vastaus numeroon 17163. (Tänään kannattaa vastata B jos halajaa voittaa palkinnon). Paavokin voitti Belgiassa, toivotaan että ovet avaantuu isompiin taloihin ensi vuodeksi. Jalka on ainakin reittä myöten välissä!

Tiistaina aamulla 10km/50min. Illalla yritin suunnistaa rannikkorasteilla liimatuilla ja teipatuilla nastareilla, 3km etenemisen jälkeen soraa kenkään ja vekki varpaaseen. Kävelin pois. Kai se täytyy uskoa ettei noilla tossuilla tee enää mitään. Haikeeta, olihan ne mun ekat suunnistuskengät.

Radalla kävin torstaina, 1000m+200m * 6. Tonni 3.30-3.40, 200m hölkkäilyä ja 200m 28-29s ja tämä setti kertaa kuus. Päälle henkseleitä. Fiilinki ok. Ei nopein, mutta tonnit oli kevyttäkin kevyempää.

Suunnistaja retkeilee O-ringenillä. Ylähuuli on ainaki tiukilla jos ei muuten.

Tiia Mäki Fun CluB

Perustettiin hiihtäjän kanssa fanklappi, fanitetaan Mäen Tiiaa. Kova tyttö hyppään ja kiljumaan. Samoten fanitetaan hkv:n tyäriä Penttisen H&M:ää ja hyvin säilynyttä Säilyn Tiinaa.

Oltiin eilen vahtaamassa nuorten eliittikisoja Valkeekoskella, helketin mukavat kisa, yleisöökin oli jonki verran ja tunnelma katossa. Sieltä se faniklapi ajatuskin lähti. Kuvitusta tulee jälempää.

Eiliset reenit meni näin, päivällä 7.6km rauhaksiin ja ehtoon kantturoissa vr + 4x1km sprintti loopit kovaa + 10x henkselit avojaloin + vr. Yhteensä 12.6km. Hyvä reenipäivä jonka ruunasi nuo VaHan urheilujuhlat. Tänään antokin sitten pientä rekyyliä, vasempaan pohkeeseen onnistuin saamaan eilen vissiin jonkinasteisen venähdyksen. Aamulla herätessä tuntu hivenen aralta, mutta kun hetken aikaa oli tassutellu niin kipu hävis. 8.6km aamulenkillä sitten loppukilometreillä rupes tuntumaan aikalailla kipua tuola pohkeessa. Buranat kompressio sukat ja kylmähoidot on käytössä.

Kohta lähetään maalaan isolla pensselillä.

ei ainoastaan hyvä, vaan paras.

Männä viikon reenit. 89.5km 8h 32min. Pelkkää peekoota, ei o helppoo.

läpsyttelyä

Koutsi topputtelee, tissienläpsyttelyks menee viikonloppu. Varmaan kyllä viisasta niin. Kohta on rannassa loimulohta tarjolla, tulkaa maistaan.

Jos jollain lukijalla, tai vaikkapa hiihtäjällä on joskus tarvetta viettää tissienläpsyttely päivää niin alla linkki. Suosittelen.

Tissienläpsyttelypeli.

"Peli on huumorilla tehty taitopeli, jossa pyritään pyöritteleen naisen rinnoilla erilaisia comboja. Peli toimii Guitar Hero tyyliin, eli ylhäältä tippuu erilaisia merkkejä, jotka kuvaavat liikesarjaa, joka pyritään läpsimään sen puolen rinnalla, jolle combo tipahtaa. Rintoja läpsytellään sivuttain, pystyppäin, sekä helikoptereita. Mitä pidemmälle rintoja on mäiskitty, sitä hankalammaksi peli käy ja tisuja aletaan mäiskiin oikein tosissaan. Kun munkkeja ei läpsytellä oikeaan tahtiin tarpeeksi loppuu peli siihen.

Pelissä ei siis sinänsä ole minkäänlaista ideaa, mutta toteutus ja äänimaailma on varsin hyvä ja peliä suositellaankin kokeiltavaksi mielellään kaveriporukalla viikonloppuna muutaman huurteisen jälkeen."

Monta päivää otit jussina hiialaa?

Perhana, lirvahti piste tuohon edelliseen otsikkoon. Ei menny jekku iha puikkoihin. :) Asiaan; helteet tuli taas ja hiihtäjä valittaa minkä kerkee että suu kuivuu ja naamaa kuumottaa. Se taitaa olla tuon puhtaan arjalaisen kompastuskivi, kaveri ei siedä lämpöö. Ku minä muutun ruskeemmaks ni hiihtäjän nahka vaihtaa väriä talven tummanpunasesta astetta kirkkaampaan punaan. Lukuun ottamatta hiihtäjän selässä olevaa korvasientä muistuttavaa nyrkinkokosta luomee.
Kävin äsken veivailemassa 3km+16km+3km, odottelin ilmojen viilentymistä ja vasta puol kasi hyäkkäsin tiestölle. Kivasti reeni suju, 16km jolkottelin reippaasti, 1:08h tais siihen aikatarkalleen aikaa kulua. Syketta ahdistelin vähän ylämäissä aerobisen kynnyksen yläpuolelle ja muuten jolkottelin siinä kynnyksen tuntumassa. Lenkin päätteeks kurvasin suoraa rantaan uimaan ja saunoon, ai että. Mukavaa touhua muuten, mutta jalat on vaan hiukan tukkoset että kovaa ajoo on tiedossa vasta loppuviikosta, tuommosta rentoo reipasta voi hiukan tukkosilla jaloilla juosta, mutta kovaa juokseminen onkin sitte aivan yhtä helvettiä. Tais viimeviikko olla liian kevyt kun jalat jumiin meni, jännästi meni myös oikee käsi ja molemmat kyljet tuossa juhannuksena jumiin ku innostuin amerikkalaista fudua heitteleen oikein urakalla. On meinaan kiva kapistus kopitella.

Kaks päivää.

nillitä, Elli nillitä

Paljon on ehtinyt vettä meidän talon viemäreissä virtaamaan sitten viime päivityksen. Viimeviikolla ei tarvinnu täälä kirjotella hiihtäjän kanssa mitään kun saatoimma nokitella ihan naamatusten. Asuttiin hetki nääs saman katon alla. Eipä sielä hiihtäjän tiluksilla kummia tapahtunu, kalasteltiin ja eleltiin nälässä, pari mukavaa suunnistusreeniä heitettiin ja jokunen normi tossu lenkki. Iltasin viini virtas ja banjot soi.

Nytkään ei kyllä enempiä jaksa nillittää.

niksat

Tänään on kyllä sitten tehny mieli pötköpurkista aivan hulluna, vittu ku on kurjaa. Varsinki jos jää hetkekskään paikalleen ihmetteleen, kattoon televiissioo tai lukee lehtiä kahvin kera. Huhhuh, aivan jäätävää shaissee. Ei voi muuta sanoo ku että jos joku alottaa nuuskaa tykitteleen niin kannattaa alottaa sitten sillä asenteella että ei lopeta ikänä. On meinaan suhteellisen perseestä, tuo lopettaminen meinaan.

Tässä funtsituttaa että mitä reeniä on loppuviikolla ohjelmassa jos kapulat on siinä kunnossa että niillä ei voi juosta.

mm, SM!

Suomi voitti jääkiekon mm kultaa. jes. Itseäni ehkä kuitenkin liikutti enemmän SiikaMartin SM- kulta Nivalan maastoista, vittu mutta on siinä kova äijä! Aivan huikee juoksu!

Lauvantaina kävin Viialassa juoksemassa 10km maantiejuoksun. Ihan mukavasti sen juoksinkin, varsin kunnon mukainen juoksu. Lämpötila oli mukava n. +13c, mutta tuuli oli aika pirun kova. Aikaa vierähti 37:47 hivenen hyytyvällä vauhdin jaolla, vitoset 18:37 ja 19:10. Alkuu lähdettii varsin kovaa, eka tonni 3:28, kärki ehkä 5s. kovempaa. Ite juoksin 4 hengen kakkos porukassa, kolmen kärki karkas heti ommille teilleen ja voittajan aika oli jotain 35:19. 3-5km paikeilla anto aivan jäätävää kylkipistosta ja siinä rupes keskeyttäminenki pyöriin mielessä, oli aika helketin tuskasta hetken aikaa. Onneks siinä oli se pieni ryhmä niin pystyin "lepäileen" ja oleen huolehtimatta vauhdinpidosta, ylämäet vedin pistoksen takia aivan jäätävässä linkussa, melkein kaksin kerroin. Kyllä se siitä sitten oikeni ja kunniallisesti maaliin pääsin. Oli kyllä mukava pikku kisa, hyvä tunnelma ja järjestelyt toimi mukavasti. Alustasta puolet oli asfalttia, puolet soratietä ja purua. Ja kaiken lisäks reitti oli virallisesti mitattu! Kaikki osallistujat sai jopa tavarapalkinnon osallistumismitalin kera. Ittelle napsahti varsin hyödyllinen kynttilän jalka.

Lauvantai illalla olikin melkoset kekkerit, pari tiukkaa etappia fillarilla ja paljon palautusjuomaa. Tuli juhlittua mm voitot etukäteen. Täytynee kuitenki tänä iltana vielä kauppatorilla käydä, lähden tästä kohtsillään meinaan Helsinkiin parinpäivän leirille. Tarkotus reenata jokunen päivä ilman ylimäärästä rasitusta, kattoa mitä roppa siitä tykkää.

Niin ja sitten vähän voin valottaa samaan syssyyn tätä blogin tarkotusta "ulkopuolisille" lukijoille. Tämän paskan suoltaminen tänne nettiin ei ole tarkotus hankkia mahdollisimman paljon lukijoita. Tämähän on lähinnä kanava minun ja hiihtäjän väliselle nokittelulle ja ajatusten vaihtamiselle. Mutta kyllähän näitä tekstejä tänne on kirjotettu sillä mielellä että niitä muutkin lukee, niin että jatkakaa vaan rauhassa lukemista. Lukijat toimii tavallaan todistajina tälle meidän projektille. Ja onhan meidän tavotteet niin kovat, että kaikkien halukkaitten täytyy saada tietää meidän matkasta kohti määränpäätä. Ja siitä kuinka perseestä intissä oli.

Viikon reenit: 104.4km ja 10:10h

Kohtuullisen mukavasti

Oon reenannu kohtuullisen mukavasti. Viime viikolla 60km. Tällä viikolla tullee noin viiskymppiä. Askel on kevyt ja ilma lämmin. Eilen löntystelin 15 000 metriä ja samalla kävin vetäsees pari rinkiä radalla. 87% teholla 1,02 kierros (olosuhteet heikot). Tuli hyvä mieli. Hiljaa hyvä tulee..

Maanantaina olis tarjolla Munahölkkää Metsäkylässä, kymmenisen kilometriä hiekkatietä? Pitänee käydä paikan päällä haistelemassa vauhtia. Nii ja kyseessä siis juoksukilpailu, eikä mikään itsensäpaljastelijoiden aamulenkki, niinku suunnistaja epäili.

30.4. Hamina 1/2 maraton. Tekis mieli tässä vaiheessa sanoo että katotaa munahölkän jälkeen miltä kilvan juoksu tuntuu. Ja ku kerran suunnistaja HIIHTI viime talvena kilpaa, täytyyhän mun SUUNNISTAA tänä kesänä. 1.5. avaan kauden sillä saralla kuntorastien merkeissä..


Jukolan viestiin 55 päivää ja maasto näyttää kisapaikalla lumiselta:

2000

2000 lukijan raja on rikottu. Tosin mun ja hiihtäjän käynnit kattaa tosta varmaan noin 1900 käyntiä, mutta ei se mitään. Ei tämä blogi suurelle yleisölle ole tarkoitettukaan.

Tänään on aamuja reserviin jälellä tasan 7, se jos mikä on vähän. Mutta on siinä edelleen seitsemän aamua liikaa.. Meikäläisen tarttee onneks olla niistä vain 4 paikanpäällä säkylässä. Aamujen vähyys on kummasti vaikuttanut motivaatioon reenailla, nimittäin positiivisessa mielessä. Eilen kävin lompottelemassa kevyttä 7km ja tänäin 15km. Aurinko paistaa jo elo on mukavaa. Eilen myös laiton vuosisuunnitelmaa kuntoon, lähinnä mahdollisia kisoja kalenteriin merkkailin ja jotain suuntaa antavia määriä suunnittelin. Exeliin synty taulukkoo ja käppyrää aika paljon. Muuten reenailu lähtee käyntiin normaalisti, mutta jatkossa ohjelmassa tulee olemaan paljon juoksukisoja, ja nimenomaan maantie- ja maastokisoja. Se on isoin muutos, ainakin paperilla. Huhtikuu ja Toukokuu tulevat olemaan harjoitteluun totuttelu kuukausia, tiedossa on korvaavia reenejä ja maltillisia kilometri määriä. Tällä pyritään ehkäisemään paikkojen hajoaminen. Toukokuussa pitää kuitenkin 5000m ratatesti käydä nykimässä jotta nähdään millä tasolla ollaan. Samoten olis kova päästä juoksemaan ihan oikea tasotestikin, jotta sais harjotus vauhdit kohdilleen. Tällähetkellä viimekevään kynnysvauhdit 3:25 ja 4:00 eivät päde. Lähempänä totuutta vois olla jotain 4:00 ja 4:30, maksimi tonni vois paukkua jossain 3:20 hujakoilla. VITTU miten PASKASSA kunnossa sitä onkaan. No ei tässä vielä parane heittää kirvestä kaivoon kun ei oo mitään testi tuloksia. Kuukauden päästä tilanne on varmasti jo paljon valosampi. Painookin pitäs ruveta tiputtaan aika tiukkaan tahtiin, ei nämä läskit liikaha mihenkään.

Kun intti loppuu, loppuu meikän pötköpurkittelukin. Näin se on nähtävä, ja näin sen olen itteni kanssa päättäny. Panostus kohti 15:30 alitusta alkaa vieroitusoirein. Mutta no pain, no gain.

Suomalainen mies ei osaa hiihtää

Pogosta tuli ja meni, aika äkkiä. Alussa kun kärkeen ei ollu mahollisuutta, ei vaan kerenny. Mietiskelin että turha sitä on yrittää hiihtää kone punasella koko matkaa lopputuloksen ollessa ehkä 5 min parempi mitä nyt, ja kuitenkin tärkeitä sotilas sm hiihtoja puolentoista viikon päästä. Suurin osa matkasta meni siis vklla, parit oksennukset, loppuaika 2:58. 19. sija miehissä, koukkupolvia toinen mokoma aikasemmin maalissa. Suksi toimi ja aurinko paisto, kunto paska, maalissa kuitenkin hymyilytti. Suunnistaja veti helketin hienosti vintin pimeeks. Komeeta katottavaa tuommonen.

Viime yönä sivakoitiin legendaarinen Oltermanni hiihto. Intin lankuilla, lumipuvussa, rynkky selässä ja lamppu ottalla pareittan. Aivan törkeen hieno ja arvostettu tapahtuma, etenki isojen herrojen piireissä. Meiän parille tuli alotusosuus, n. 15km ja suurin osa järven jäätä. Vastustajia psyykattiin parhaan mukaan. Pulveria roiskittiin suksiin ja tarkotuksella myös suksien ohi, ihan vaan vastustajien härnäykseksi. Klo 2100 tykki paukahti ja lähtö tapahtui. Alku mentiin kevyesti, loppuun kirrattiin. Kärkiletkan tuntumassa tultiin puolen matkaa. Omat heikot hetket tuli osuuden lopussa, viimisillä jää kilometreillä, sippasin totaalisesti. Toiselle rastille ja samalla meidän vaihtopaikalle tultiin kuitenkin samaan aikaan kun PKARPR eli a-sarjan kärjessä. Samaa osuutta hiihti mm. Timo Varis, muutaman vuoden takainen SM viesti mitalisti. Muut osuudet vedettin sitten aivan omaa vauhtia. Voitto oli ylivoimainen.


http://www.tulospalvelu.fi/gps/20110316oltermanni1/

Nyt väsyttää.

Pogostan suunnistajan silmin.

Eilen se siis suksittiin, lauvantaina 12.3. klo 9:oo pamahti haulikko lähdön merkiksi parppein vaaraan kupeessa Ilomantsissa. Meidän seurue oli paikanpäällä varsin ajoissa, noin 40min ennnen lähtöö. Sukset saatiin reilaan noin 10min ennen lähtöö, ja lähtöalueelle selvittiin noin 8min ennen lähtöö. Aika tiukille tua aikataulu oli siis vedetty. Minkäänsortin alkulämpöjähän ei keretty ottamaan ja kone veti aika punaselle siinä alkukiihdytyksessä. Sopiva matkavauhti löyty aika äkkiä, mutta siinä vaiheessa hiipi pieni pelko puseroon jaksamisesta kun 10minuuttia ekan juottopaikan jälkeen juuri nautitut urheilujuomat pukkasivat takasin ylös siihen ladun varteen. Toisen kerran laatta lensi n. 25km kohdalla. Järjestäjien juomat ei siis imeytyny yhtään. Matkalla suoritettujen päässälaskujen mukaan loppuaika tulis olemaan alle 3:10. mutta eipä vaan niin käynyt. 40km kohdilla vielä varmaan siinä vauhdissa olinkin, mutta viimonen kymppi oli meikän via dolorosa. Energiat loppu täysin, hoivuin ja kaatuilin ja ruopesin jo epäilemään että pääsenkö maaliin. Viimesellä 10km otin itteltäni pataan varmasti yli 10min alkumatkan vauhtiin verrattuna. Porukkaa lappo oikeelta ja vasemmalta ohi, suurin osa semmosia jotka olin jossain matkan vaiheessa ohittanut, kyllä söin miestä. Maaliin kuitenkin sätkyttelin omegan pysähtyessa aikaan 3:18:49. Aika tavotteeseen siis päästiin. Maalista meikäläinen kannettiin molemmista kainaloista suoraan ensiapuun, siinä pariinkertaan vinttipimeni ihan kunnolla. Että näin. Parissa tunnissa olo kuitenkin aika hyvin normalisoitu ja elämä rupes voittaan.

Loppupäivästä vois kirjottaa vaikka mitä paskaa, mutta ei jaksa.

Päivän epistola.

Päivän pidosta. Tänään tein valmistavan reenin pogostania varten. Suksen pohjassa oli pohjavoidetta 6x porkkana (jolla oli hiihdetty jo 32km) jonkapäällä oli epämääränen sekotus roden violet extraa ja terva nollaa. Kaikki sekotettuna ja mälvättynä moneen kertaan. Vitti mikä suksi! Aivan jäätävää. Hiihdin siis n. 4min/km 34km. Hiihtäjät eivät noita min/km juttuja tajua niin selvyydenvuoksi vauhti oli siis 15km/h. Meno oli mukavaa ja syke pysytteli pk 1 alueella. Latu oli paikoin liippaa ja etelärinteissä sohjona, ihan vitusti roska paskaa ja maitopurkin kokosia koululaisia sai väistellä alkumatkasta. Ainut miinus tässä hiihtonautinnossa oli monot, ne nimittäin oli männä viikolla niinisalon 10 neliön koirankopissa patterin päällä himpun verran liiankauvan kuivumassa. Tuloksena oli täysin uudelleen muotoutuneet pohjat. Vasen nilkka varsinkin kynti koko matkan aika moisessa virheasennossa. Pitänee huomena käydä ostamassa uudet monokkelit pogostania varten. Aikatavotekkin tuli lyötyä lukkoon tänään, 3:15-3:20, siihen haarukkaan omega pysähtyy maalissa. Eli matkavauhdin tulee olla 3:49 - 3:53 välillä. Se on tarkkaa.

Eilen vietettiin naisellisten miestenpäivää, sekä naisten päivää. Samalla vietin 21 kertaa sitä päivää kun putkahdin maailmaan. Olen siis vanha, helvetin vanha. Vaikka ei siltä ollenkaan tunnu niin vittu kyllä 21 vuotta on helvetin pitkä aika. Ja tähän astisessa elämässä en oo mitään kummosta vielä saanu tehtyä, en oo edes vielä opiskellu mitään. Lukion kävin läpi aku ankkoja selaillen. No ei sentään vielä masenna.

Meikä ei päässy hiihtämään Oltermannia perkele. Ei näytöt riittäny, tilalle valittiin "kilttipoika".